Ukin kädet ovat kauniit ja jotenkin lempeät. Sormet ovat pitkät ja virheettömän muotoiset, eikä niitä ihan heti uskoisi muurarin käsiksi. Näillä käsillä on tehty paljon töitä ja silti niiden iho on kuin kiinalaista riisiposliinia, läpikuultavan vaaleaa. Harmittaa, ettei niistä ole…
Kielojen aika
Kielot kukkivat. Nuuhkaisen iltakävelylläni valkoista kukkaa ja sujahdan nenäkarvan liikahduksen nopeudella lapsuuteen ja Uimaharjun mummolaan. Kielojen aika Olemme laittaneet leikkimökissä kahvipöydän koreaksi, mutta kattauksesta puuttuvat kukat. Pujahdamme siskon kanssa punaisessa aidassa olevasta portista yläpihalle, missä ukki sahaa, pilkkoo ja pinoaa…
Leikkipaikka
Kivi on mummolasta koulun pihalle johtavan polun varrella, vähän kuopaksi kutsutun maakellarin jälkeen, oikealla puolella. Sen ympärillä kasvaa heinää, paitsi koko kesän leikkimisen jälkeen, jolloin kiven ympärille on tamppautunut polku. Kiven yläpuolella havisevat haapojen ja leppien lehdet ja koivujen välistä…
Kuluma ja kolina
Lapset opettelevat hahmottamaan maailmaa yrittämällä ymmärtää aikuisten kieltä. Kuluma ja kolina ovat sanoja, jotka olin pikkutyttönä käsittänyt omalla tavallani. Pieni lapsi ymmärtää sanat hyvin konkreettisesti, ja oma osansa on myös suitsimattomalla mielikuvituksella… Kuluma ja kolina Synnyin Pohjois-Karjalassa ja vaikka muutimme…
Muistoja
Isoukin kaappi tuoksuu tupakalle. Lenkkareissani on mustikkatahroja. Kummatkin asiat tuovat mieleen muistoja, joilla on ihana herkutella silloin tällöin. Tarvitseeko ihminen muistoja, jotta mennyt aika pysyy elävänä? Tarvitseeko sen pysyäkään? Muistoja lapsuudesta Isoukkini Auliksen kaappi on kulkeutunut minulle Pohjois-Karjalan Uimaharjusta. Se…