Hei, olen Kaisa ja olen suorittaja. Kirjoitin joku aika sitten aarrekarttaani, että haluan elää elämää ja tehdä valintoja, jotka eivät aja suorittamaan. Suorittaminen on tarvetta hallita elämää ja sen kaoottisuutta, epävarmuutta, arvaamattomuutta. Minulle se on myös ollut tapa dumpata tunteita…
Vadelmaa, päärynää ja hyrinää
Olin saanut suolistoni kuntoon noin puoli vuotta ennen rintasyöpädiagnoosin saamista. Siihen meni yli vuosi. Uskon selvinneeni sytostaattihoidoista niin vähillä sivuoireilla muun muassa siksi, että suolistoni oli hyvässä kunnossa. Tehtävänsä tehneet solumyrkyt tuntuivat poistuvan nopeammin kehostani ja vointini koheni nopeasti tiputusten jälkeen. Myös vastustuskykyni…
Heivataan häpeä!
Minusta tuli uimapukumalli, kun sairastuin syöpään tai tarkemmin sanottuna sen jälkeen, kun olin edennyt hyvän matkaa paranemisen polulla. En ollut ikinä ajatellut catwalkilla kävelyä, etenkään uimapuvussa. Kuitenkin Monokini 2.0 –projektiin osallistuminen on ollut elämäni voimaannuttavimpia kokemuksia. Who says you need…
Parantumisen puikoissa
Ystäväni Hani kirjoitti hurmaavassa blogissaan, että minulla on lakatut varpaankynnet. Pitää paikkansa. Myös sormenkynteni ovat aina lakassa. Olen peruslaiska kynsien lakkaajana, joten turhamaisuus ei tällä kertaa ansaitse kunniaa. Syy aina lakattuina oleviin kynsiini ovat syöpähoidot. Tänä päivänä kolme vuotta sitten,…