True colors

Olisi tärkeää pystyä elämään niin, että voi loistaa omia värejään aidosti, peittelemättä. Toisin sanoen olla sellainen kuin on. Todelliset värit Joidenkin ihmisten värit ovat kirkkaina näkyvillä, ja silloin he hehkuvat. Joskus ihminen paljastaa oikeat värinsä toiselle vasta silloin, kun luottamus…

Näkökulmia

Kun menetin toisen rintani, lakkasin käymästä uimahallissa. Aloin pukeutua niin, etteivät rintani korostu. Aloin arastella riisuuntumista enkä enää osallistunut saunailtoihin. Unohdin avokaulaiset iltapuvut ja häpesin arpiani. Kun menetin hiukseni, käytin huiveja ja peruukkia ettei kukaan vain huomaisia kaljuuttani. Kadotin naiseuteni.…

Kaksoiselämää

Ja äkkiä huomaan eläväni kaksoiselämää. Kun olen yksin Kun olen yksin, herään mahdollisimman usein ilman kelloa. Herättyäni kuulostelen oloani, venyttelen ja haukottelen, köllöttelen sängyssä kirjaa lukien ja annan itseni herätä rauhassa uuteen päivään. Nousen sängystä vasta silloin, kun olen kunnolla…

Hirviö hamuaa ullakolla

”Mitä hitt…” oli ensimmäinen ajatukseni. Seuraavaksi tajusin iskeneeni pääni johonkin. Ja että oli pilkkopimeää. En nähnyt edes omaa kättäni, kun nostin sitä silmieni tasolle. Käänsin päätäni varovasti – ja kumautin ohimoni johonkin tosi terävään. Vedet tirskahtivat silmiini ja toistin hiljaa…

Elämäntehtävä

Sanotaan, että olemme täällä maan päällä niin kauan, kunnes elämäntehtävämme on tehty ja täytetty. Olen miettinyt paljon, mikä oma elämäntehtäväni mahtaa olla ja ettei se nyt vaan olisi jo täytetty. Ja entäs jos onkin…? Elämäntehtävä Onko meillä jokaisella vain yksi…

Saippuapala

Suru on kuin saippuapala. Siinä se köllöttelee alustallaan paljaana ja odottaa kaikessa rauhassa, että pääsee toteuttamaan tehtäväänsä. Antautuu ja puhdistaa Välillä se on kuiva koppura, kutistunut ja jokaisen syynsä sulkenut, kipristelee kulmat kovina kupissaan eikä anna itsestään niin mitään. Kun…

Päiväkirjat

Päiväkirjat. En yksinkertaisesti mahtanut itselleni mitään – en saanut niitä laskettua käsistäni. Olen pari viimeistä viikkoa lukea ahminut omia päiväkirjojani ja luettavaa riittää edelleen: tekstiä on tuhansia sivuja! Löysin laatikollisen nuoruusvuosieni muistoja: kirjeitä, kortteja ja päiväkirjoja täynnä sivujen laidasta laitaan…

Suolaa silmissä

Tapaan ystäväni yllättäen kahvilassa ja hän kapsahtaa myötätuntoisena kaulaani, josta hämmennyn hiukan, vaikka hali tuleekin tarpeeseen. Käy ilmi, että silmäni ovat niin punaiset, että ystäväni on tulkinnut minun itkeneen ja haluaa lohduttaa. Tällä kertaa silmien kirvely ja punaisuus eivät kuitenkaan…

Mummo

”Niin mikä se ploki oikein on?”, kysyi mummo minulta, kun kerroin alkavani puhelumme jälkeen sitä kirjoittamaan. Nooo, se on vähän niinkuin kirja internetissä. Tai sarja kirjeitä, joita lähetän internettiin. Jaaaaa, sanoi mummoni, joka ei ole käynyt internetissä. Neuvokas ei jää…

Kaunis kiitos

Olin teininä ensimmäisessä toimistokesätyöpaikassani, kun eräs mieskollega kommentoi: ”Sinä se olet kova tyttö kiittelemään”. Hätkähdin vähän, enkä ollut ihan varma, miten kommenttiin pitäisi suhtautua. Hymyilin ja sanoin: ”Kiitos”. Monet kiitokset Kiittää voi ruoasta, hyvästä palvelusta, kauniista sanoista, hoidosta, läsnäolosta, töistä,…