Elämä

Suurin osa Lakatut Varpaankynnet -blogin blogiteksteistä käsittelee juuri Elämää – ei enempää, ei vähempää :)

Hirviö hamuaa ullakolla

”Mitä hitt…” oli ensimmäinen ajatukseni. Seuraavaksi tajusin iskeneeni pääni johonkin. Ja että oli pilkkopimeää. En nähnyt edes omaa kättäni, kun nostin sitä silmieni tasolle. Käänsin päätäni varovasti – ja kumautin ohimoni johonkin tosi terävään. Vedet tirskahtivat silmiini ja toistin hiljaa…

Elämäntehtävä

Sanotaan, että olemme täällä maan päällä niin kauan, kunnes elämäntehtävämme on tehty ja täytetty. Olen miettinyt paljon, mikä oma elämäntehtäväni mahtaa olla ja ettei se nyt vaan olisi jo täytetty. Ja entäs jos onkin…? Elämäntehtävä Onko meillä jokaisella vain yksi…

Saippuapala

Suru on kuin saippuapala. Siinä se köllöttelee alustallaan paljaana ja odottaa kaikessa rauhassa, että pääsee toteuttamaan tehtäväänsä. Antautuu ja puhdistaa Välillä se on kuiva koppura, kutistunut ja jokaisen syynsä sulkenut, kipristelee kulmat kovina kupissaan eikä anna itsestään niin mitään. Kun…

Päiväkirjat

Päiväkirjat. En yksinkertaisesti mahtanut itselleni mitään – en saanut niitä laskettua käsistäni. Olen pari viimeistä viikkoa lukea ahminut omia päiväkirjojani ja luettavaa riittää edelleen: tekstiä on tuhansia sivuja! Löysin laatikollisen nuoruusvuosieni muistoja: kirjeitä, kortteja ja päiväkirjoja täynnä sivujen laidasta laitaan…

Mummo

”Niin mikä se ploki oikein on?”, kysyi mummo minulta, kun kerroin alkavani puhelumme jälkeen sitä kirjoittamaan. Nooo, se on vähän niinkuin kirja internetissä. Tai sarja kirjeitä, joita lähetän internettiin. Jaaaaa, sanoi mummoni, joka ei ole käynyt internetissä. Neuvokas ei jää…

Omat kodit

Helsinki Ensimmäisessä omassa kodissani Mätästiellä oli auringonkeltaiset keittiönkaapit. Ja pois muuttaessani keittiön katto oli jännän täplikäs… rikos on ehkä vanhentunut, joten paljastan, että keittiössä avatun punaviinipullon sisältö purskahti täydellisenä suihkuna kattoon ja seinille, kun korkki vastoin odotuksia lumpsahti pullon sisälle.…

Tajunnanvirtaa

Kun viimeksi kirjoitin blogia, oli toukokuu. Kirjoitin viitseliäisyydestä, minkä jälkeen olen ollut tasan kaikkea muuta kuin viitseliäs. Jotenkin elämä vyöryi ja ryöpsähti ylleni ja uuvutti minut. Nyt kirjoitan tajunnanvirtaa, enkä aio lisätä väliotsikoita – ihan vaan Yoast SEO:n kiusaksi. Kahden…

Valloittava viitseliäisyys

Pidän viitseliäisyyttä hyveenä. Ihailen viitseliäitä ihmisiä, sillä heissä on jotakin kiehtovaa. Mikä saa ihmisen viitsimään, näkemään vaivaa, jaksamaan ja toteuttamaan? Sukka- ja kukkaviitseliäisyys Lasteni mummo ompelee (käsin!) sukkiin merkit, joista tietää, kenen sukat ovat kyseessä. Viitseliäisyys kannattaa, sillä usko tai…

Muistinko kertoa?

Esikoiseni muutti hetki sitten omaan kotiin ja täytti 18 vuotta sunnuntaina, äitienpäivänä. Kirjoittaessani onnittelupostausta purskahdin arvaamatta itkuun. Minun lapseni täysi-ikäinen, mitä ihmettä?!? Tunteet, ajatukset ja muistot vyöryivät ylitseni jättiaallon lailla ja jäin miettimään, millaiset eväät olen osannut antaa lapselleni oman…

Leikkipaikka

Kivi on mummolasta koulun pihalle johtavan polun varrella, vähän kuopaksi kutsutun maakellarin jälkeen, oikealla puolella. Sen ympärillä kasvaa heinää, paitsi koko kesän leikkimisen jälkeen, jolloin kiven ympärille on tamppautunut polku. Kiven yläpuolella havisevat haapojen ja leppien lehdet ja koivujen välistä…