Kuopukseni kysyi 3-vuotiaana silmät pyöreinä, katse vilpittömänä: ”Äiti, koska minulle kasvaa siivet?” Kun en ihan heti osannut vastata, hän jatkoi: ”Minusta tulee isona iso kaunis perhonen.” Tilanteessa oli jotakin uskomattoman koskettavaa. Iso kaunis perhonen Perhoset eivät välttämättä leijaile ensimmäisinä mielessä…
Tiiliskiviä matkalaukussa
Kannatko mukanasi raskaita laukkuja? Onko lastinasi kasa tiiliskiviä? Tuntuuko raskaalta? Raahaatko – ehkä huomaamattasi – mukanasi laukkua, jossa on tiiliskiviä? Jos olet rakentamassa susihukan kestävää taloa tai katseenkestävää grilliä, se on ihan ok, mutta jos tiiliskivesi ovat kuvainnollisia, taakka saattaa olla turhan raskas.…
Lokki Joonatanina
Hei rakkaista rakkain 50:nnen postaukseni lukija! Toivottavasti et odottanut tekstiä aiheesta lokkeilu 🙂 Siitä en nimittäin kirjoita, vaan asioiden katsomisesta kauempaa, lintuperspektiivistä. Itsetutkiskelun seuraava vaihe Lokki Joonatanina on käsillä. Luuppailusta lintuperspektiiviin Kun olin katsastanut itseni läpikotaisin luupin läpi, se alkoi jo…
Luupin läpi
Luonnosta voimaa -kurssilla pari viikkoa sitten katselimme luontoa luupin läpi. Se oli uutta – ja Vallan Vangitsevaa! Uppouduin tehtävään niin, että havahduin vasta kirkonkellojen soittoon ja tajusin, että piti jo olla kokoontumispaikalla. Elämässä taitaa yleisemminkin olla välillä terveellistä tarkastella asioita ihan läheltä.…
Listaihminen
Kun psykiatri tiedusteli minulta keväällä, olenko listaihminen, näytin takuulla nerokkaalta aukinaisine suineni, suuri kysymysmerkki pääni päällä leijuen. Päähäni ei nimittäin kerta kaikkiaan pälkähtänyt, mikä se sellainen on. Listaihminen Kun vähän tokenin, ajattelin, että listaihminen on joku tilastojamppa, keskivertokansalainen, tavallinen ihminen, tavis, perustyyppi,…
Kuuta taivaalta
Ennen vanhaan kirjoiteltiin kirjeitä, oltiin kirjeenvaihdossa. Niin mekin ystäväni Anne K.:n kanssa, noin vuoteen 1991 asti. Leikimme lapsuuden kesät Uimaharjussa mummolan leikkimökissä ja talvet kirjoittelimme kirjeitä. Tapasimme Annen kanssa nyt syyskuussa lähes 30 vuoden jälkeen ja hän toi mukanaan säästämiään, pikkutyttönä kirjoittamiani kirjeitä. En…
Kolmen kimppa 3/3
Tekemisemme tapahtuu yleensä prosessina. Ah! Ajatukset hautuvat sanoiksi ja sanat kypsyvät lopulta teoiksi. Ajatuksilla tavallaan raivaamme väylää sanoille ja sanoja puhumalla tunnustelemme, josko tämän voisi toteuttaa, tehdä tekona. Joskus ajatukset on paras jättää toteuttamatta, ja toiste taas pitäisi nimen omaan vaan…
Kolmen kimppa 2/3
Huomaatko puhuvasi jostakin asiasta uudelleen ja uudelleen, jokaisen juttukaverin kanssa? Haetko vahvistusta omille ajatuksillesi purkamalla ne sanoiksi? Näin me toimimme, sillä ensin tulevat ajatukset, sitten sanat. Miten puhun minulle? Sanoissa on voimaa, jopa pelottavaa, sillä niillä voi ohjata elämäänsä. On merkityksellistä,…
Kolmen kimppa 1/3
On päiviä, jolloin en muista koko syöpää, se ei mahdu ajatuksiini. Tai no, sanotaan, että ainakin puolikkaita päiviä 🙂 Ja toisina päivinä ajatukset kiertävät kuin kissa kuumaa puuroa pääsemättä jatkamaan eteenpäin. Niinä päivinä saan tehdä töitä mieleni kanssa. Eikä sairaus…
Into himona
Intohimo on sanana aika hassu. Into ja himo ovat kuitenkin lopulta aika sama asia. Meillä on ihana kieli 🙂 No, se siitä. Haluaisin suhtautua johonkin asiaan syvän intohimoisesti – olla ihan himona intoon, innostua sydämeni kyllyydestä! Olen alkanut kaivata tätä…
