Vinkit vuodeosastolle

Viikko aivokasvainleikkauksen jälkeen tuli vahva tarve kirjoittaa jotakin kepeämpää, joten tässä vinkit vuodeosastolle, olkaa hyvät:

Ruoka

Sairaalaruoka tuntuu koostuvan pitkälti vilja- ja maitotuotteista. Lähtöpäivän aamuna huonetoverini saivat lautasilleen 15-senttiset makkarat. Kyllä: makkara – mikä terveellinen antioksidanttipommi! Onnittelin itseäni kasvisruokavalion valitsemisesta. Pyydä siis vuodeosastovierailijoitasi tuomaan mitä tahansa tuoretta purtavaa: pilkottuja kasviksia, marjoja tai hedelmälohkoja, joista saat oikeasti tukea toipumiseen. Tuorekset eivät vastoin kaikkia odotuksia kuulu sairaalaruokavalioon. Nauti kuitenkin siitä, että ruoka kannetaan valmiina eteesi viisi kertaa päivässä, sillä se tuskin toteutuu kotosalla…

Tukisukat

Kun sairaalassa tarjotaan tukisukkia, ota ne vastaan, sillä jo niiden jalkaan laittaminen on elämys. Minulta ei tosin edes kysytty suostumusta, sillä tukisukista oli ylilääkärin määräys. Varpaista auki olevat, pakaroihin asti yltävät kokovalkoiset sukat viritetään paikoilleen oksasilppurin keruupussia muistuttavan systeemin avulla ja ne jätetään paikoilleen kahdeksi vuorokaudeksi. Kun sukat otetaan pois, jalkasi ovat kuin nuorella tytöllä, kepeät ja sileät, voilá!

Lääkkeet

Kysy, mitä lääkkeitä sinulle tuodaan tasaisin väliajoin fluoripurskutuskipoissa. Kaikkea ei ole pakko niellä. On mielenkiintoista kuulla, mitä erimuotoiset tabletit, pillerit ja kapselit pitävät sisällään. Lopulta kulautin kurkustani alas ainoastaan d-vitamiinia, kalsiumia ja kortisonia. Hoitajakin myönsi, että vahvat särkylääkkeet voi hyvin jättää ottamatta, jos ei ole särkyä. Käy järkeen. Lääkkeiden nieleminen varmuuden vuoksi ei yleensä edistä parantumista millään tavalla. Tiedä siis, mitä nielet ja miksi.

Lepo

Ota kaikki irti mahdollisuudesta levätä. Voit nukahtaa juuri silloin, kun haluat, leikkiä säädettävällä sängyllä tai jutella vierustoverin kanssa silloin, kun siltä tuntuu ja katsoa avaraa luontoa, jos hotsittaa. Kukaan ei häiritse tai ihmettele valintojasi. Lepääminen laittaa parantumisen käyntiin.

Liikkuminen

Lähde liikkeelle heti, kun voit. Ensimmäinen kerta on vaikein, joten ota tukea vastaan – mieluiten toiselta ihmiseltä. Ole rohkea. Pidä kävelyasento aluksi leveänä, kyllä se siitä kapenee. Sängyssäkin voi liikkua: pyöritellä nilkkoja, venytellä tai sätkytellä sääriä. Jätä toisten katseet omaan arvoonsa: hekin sätkyttelisivät, jos kehtaisivat. Kokemukseni mukaan keho rakastaa liikettä ja hyrisee tyytyväisenä saadessaan sitä. Levon ja liikkeen yhdistelmä on pettämätön.

Vertaistuki

Ystävysty samassa huoneessa olevien kokovaaleanpunaisiin pukeutuneiden kanssa. Ota vertaistuesta kaikki irti. Se saa toipumisen nopeasti käyntiin, sillä yhteiset kokemukset yhdistävät ja niiden jakaminen helpottaa oloa. Omalla käynnilläni sain tutustua neljään upeaan 28-84 -vuotiaaseen aivokasvainleikkausnaiseen, joiden kohtaaminen oli monella tavalla ilahduttavaa ja merkityksellistä. Musta huumori on parasta lääkettä.

Valppaus

Pysy luottavaisena, mutta valppaana. Jos kädessäsi on kaksi kanyylia ja molemmat halutaan ottaa pois, varmista pari kertaa, ettei niitä todella enää tarvita. Muuten voi käydä niin, että kanyylit poistetaan, ja tunnin päästä muistetaan, että onkin tarve laittaa uusi. Pysy siis tilanteen tasalla ja säästä suoniasi. Ihmettele, kysy ja kyseenalaista – ystävällisesti mutta jämäkästi.

Earit

Pyydä hoitajalta korvatulpat ja laita ne yöksi korviisi. Huonetoverisi kuorsaavat, myös naiset. Kovaäänisesti. Todennäköisesti kuorsaat itsekin. Korvatulppien kanssa on hiljaisempaa ja saat paremmin nukuttua. Ja nukkuminen edistää parantumista häkellyttävän paljon.

Lähiomainen

Jos aiot nimetä ex-puolisosi lähiomaiseksesi, varaudu vahvistamaan se todella monta kertaa. Esikäynnillä, esitietolomakkeella, ennen leikkausta, (ehkä leikkauksen aikana, en tiedä?), välittömästi leikkauksen jälkeen ja nukutusaineiden haihtumisen jälkeen. Ex-puolison nimeäminen lähiomaiseksi ei nyt vaan ole kovin tavallista.

Pikkarit

Ota omat pikkuhousut sairaalaan. Ota viidet, jos vaikka vierailusi venyy. Tästä ei puhuta, mutta sairaalassa ei ole pikkuhousuja. Pakaroihin asti yltävät tukisukat ja sairaalahousut ovat melko jännittävä yhdistelmä ilman niitä.

Ajatukset

Ajattele ihania ajatuksia, puhu niissä itsellesi lempeästi ja rohkaisevasti. Hymyile sisäisesti ja ulkoisesti, jos voit. Se on viesti aivoille, että kaikki on hyvin. Juuri nyt. Hyväksy myös se, ettei tipan vertaa hymyilytä ja että tunteesi ja ajatuksesi ovat kertakaikkisen täydellisessä sekamelskassa. Etenkin jos aivoissasi on vierailtu.

PS. Ihana kirurgi sai perjantaisessa, 4-tuntisessa leikkauksessa kasvaimen kokonaan poistettua, lauantaina pääsin teho-osastolta vuodeosastolle ja jaloilleni, sunnuntaina suihkuun ja maanantaina kotiin. Toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka vointi vaihteleekin paljon päivästä riippuen. 10-senttistä leikkaushaavaa tuskin huomaa. Olen valtavan kiitollinen kaikesta tästä, ihmeissäni ja onnellinen.

PPS. Vuodeosastokokemukseni eivät rajoitu viimeisimmän käynnin kolmeen päivään, vaan taustalla ovat viime vuoden useat vastaavat vierailut. Ihan hatusta en siis päässyt vetämään, vaan silmäkulmapilkkeen takana on aiempaa empiiristä tutkimusta 😉

kuvat: pexels.com & pixabay.com