On päiviä, jolloin en muista koko syöpää, se ei mahdu ajatuksiini. Tai no, sanotaan, että ainakin puolikkaita päiviä 🙂 Ja toisina päivinä ajatukset kiertävät kuin kissa kuumaa puuroa pääsemättä jatkamaan eteenpäin. Niinä päivinä saan tehdä töitä mieleni kanssa. Eikä sairaus ole ainoa asia, johon ajatukseni helposti jumiutuvat…
Mitä kylvän, sitä niitän
Ajatuksemme eivät arvota. Ne toteuttavat ykskantaan ja täsmällisesti juuri sitä, mitä itse mielessämme vaalimme. Ja tämän voimme itse valita – ja kannattaakin, sillä ajatukset ovat itseään toteuttava ennustus! Jos ajattelemme kielteisesti, maailmanlopun teorioita, sukellamme vain syvemmälle synkkiin vesiin, sillä ajatuksemme auttavat meitä kaikin voimin. Jos taas keskitymme toiveikkuuteen, rohkeuteen ja kauneuteen, yhtä lailla vääjäämättömästi saamme ajatuksiltamme apua niihin.
The state of your life is nothing more than a reflection of your state of mind.
-Dr. Wayne W. Dyer
Kuinka usein tuleekaan sanottua ”No sitä en uskalla edes ajatella”. Tiedostamme itsekin, mikä voima ajatuksissamme on! Tuure Kilpeläinen laulaa: ”Ajatuksen voimalla voi siirtää vuoria tai tehdä kynnyksistä esteitä ja pysyy jumissa”. Eikä liene myöskään turhaa sanonta ”Varo, mitä toivot – se saattaa toteutua”.
Liika ajattelu vie mielen solmuun, ahdistaa ja turhauttaa. Ei tosin silloin, kun ajattelee omia intohimonsa kohteita, vaan silloin, kun jää jumiin tekemättömiin päätöksiin, huoliin ja murheisiin. Joskus kun osaisi vain puhaltaa pelin poikki, lakata ajattelemasta. Olen miettinyt paljon, missä mittakaavassa omia ajatuksiaan voi (tai pitäisi) hallita. Olen selvästi taipuvainen murehtimiseen ja toden totta, mitä enemmän murehdin, sitä surullisemmaksi tulen ja sitä enemmän murheiden aiheita löydän ympäriltäni ja sisältäni. Niinä päivinä, kun pystyn jo aamulla ajattelemaan myönteisesti ja löytämään ajatuksistani kiitollisuuden aiheita, kaikki sujuu valoisasti. Näen pilkahduksen elämän taiasta, elän tässä hetkessä ja uskallan suunnitella tulevaisuutta.
Ajatuksista tunteiksi
Ajatukseni määrittelevät, mitä tunnen. Jos siis pystyn edes vähän hallitsemaan ajatuksiani, en ole niin tunteideni vietävänä. Jos en ole tunteideni tuuliajolla, en stressaannu niin helposti! Silloin ei myöskään synny ahdistavia tunnekoteloita. Siinäpä opettelemista.
Myönteisten ajatusten vaaliminen on tietenkin joskus helpompaa kuin joskus toiste. Jos se olisi helppoa, kaikki tekisivät niin – niin ainakin haluan uskoa! Välillä tarvitsen siinä vahvistusta, jolloin käännyn elämäntaito-oppaiden puoleen. Minua ovat auttaneet mm. Valon soturin käsikirja ja Positiivareiden Ajatusten Aamiainen. Meditointi auttaa myös!
Joskus sitä ajattelee asiaa oikein perusteellisesti monelta eri kantilta ja saattaa jopa saada päätöksen tehtyä. Ja sitten jumittuu siihen, ettei saa puettua ajatuksiaan sanoiksi – tai uskalla. Joku ajattelee pitkään, toinen taas siirtyy nopeasti tekoihin, jopa ilman sanoja. Ajatuksissa on voimaa, mutta vain, kun päästää kolmen kimpan seuraavan askeleen aktivoitumaan. Ei taida olla vaikeaa arvata, mitkä sitä edustavat! Valoisin ajatuksin ensi viikkoon ♥
kuvat: pexels.com
