Uuden vuoden toinen päivä. Eikä yhtään uutta lupausta! Kyllä kai jokainen itseään kunnioittava tekee parempaan minään tähtääviä lupauksia ja päätöksiä. Miten muuten käy elinikäisen oppimisen, rakkauden tikapuiden kiipeämisen, huopatossukurssin, twerkkaamisen opettelun, uuden työn etsimisen? Niin olisi taas aluillaan hyvä vuosi tsempata kohti zen-tilaa ja suorittamista.
Vai lupasinko sittenkin jo monta hyvää asiaa? Ihan vahingossa! Ainakin lupasin jo aamutuimaan, että tästä päivästä tulee hyvä päivä. Että annan iloni säteillä rakkautena ympäristööni. Päätin, että soitan mummolle. Lupasin keittää itselleni hyvät kahvit.
Yritän tehdä ja pitää mikrolupauksia makrojen sijaan. Siis joka päivä hyvinvointini kohentamiseen. Siitä tulee helposti tapa, positiivinen koukutus.
Minä olen muuttunut, muutun koko ajan. Syöpäkin muutti minua. Luulen että se muuttaa kaikkia; tietysti jokaista eri tavalla. Sama pätee varmaankin muihin vakaviin sairauksiin ja traumoihin. Minusta ei tullut parempi ihminen, mutta olen helpompi itselleni. Taputan itseäni olkapäälle, koska se on jo aika paljon. Minä aloin nauttia elämästä, ja:
…huomioida, mitä MINÄ tarvitsen
…tehdä asioita NYT, eikä joskus sitten
…tuntea ITSENI arvokkaaksi
…tuntea kuplivaa kiitollisuutta
…opetella sanomaan EI vaatijoille
…sanoa useammin KYLLÄ elämälle
…opetella pois vääränlaisesta kiltteydestä
…suhtautua epätäydellisyyteeni armollisesti ja rakkaudella
…ottaa edes vähän iisimmin.
Elämä ottaa, mutta elämä myös antaa – monesti miltei kaksin verroin parempaa tilalle! Jos vaikka menettää yhden tissin, saattaa saada tilalle uusia uskomattomia kokemuksia, upeita kohtaamisia, ihania ihmisiä, hämmästyttäviä tilaisuuksia, jänniä paikkoja, omia oivalluksia ja yllättäviä yhteyksiä. Kunhan vaan hoksaa, mitä on tarkoitus muuttaa, antaa uudelle tilaisuuden ja päästää irti vanhasta. Ehei, ei se helppoa ole, vaan välillä varsin turhauttavaa ja tuskallista. Ja silti sen väärti.
Muutoksen tiellä olen, omaan itseen tutustuminen on jatkuva matka! On ollut hurjaa huomata, että kun muuttuu, sekä oma mieli että ympäristö vastustavat muutosta. Kiltti tyttö on helppo ympäristölle – ja tuhoisa itselleen. Sitä kuuluisaa Itserakkausjuttuu saa harjoitella ihan tosissaan!
Päätetään tänään, huomenna ja ylihuomenna, että elämän tarkoitus on nauttia elämästä! Se on parasta elämän kunnioittamista. Ja siten tehdä hyvää itselle, ja siinä samalla muille. Vielä on pelkästään tässä vuodessa 364 päivää aikaa hyville mikrolupauksille – pidettäviksi tarkoitetuille – tai edes lempeälle yrittämiselle.
Muututaan mikrosti yhdessä helpommiksi ja armollisemmiksi itsellemme, niin koko maailma liikahtaa makrosti parempaan. Luvattoman hyvää vuotta 2018!
Kahvikuva ja merikuva: pexels.com