Olin koko alkukuun ajan pyytänyt saada aiheen blogikirjoitusta varten. Sitten sain sellaisen. Seuraa tarina.
Kokemuskävelyllä
Tarkoituksena oli käydä asiakkaan kanssa torstai-iltana ihan tavallisella kokemuskävelyllä tutussa metsässä. Kokemuskävely on kokemuskeskustelu, joka käydään kävellen, yleensä luonnon helmassa.
Lähdimme matkaan, juttelimme ja ihailimme samalla metsää, sen tuoksuja, ääniä, muotoja, värejä ja yksityiskohtia. Nautimme täydellisestä kesäsäästä ja tasaisesta, kallioisesta polusta. Asiakas kertoi elämästään ja oman polkunsa vaiheesta, jossa parhaillaan on. Kuulostelimme metsän Energiaa ja pysähdyimme välillä ihailemaan milloin mitäkin luonnon ihmettä. Kerroin heti alkumatkasta naureskellen, kuinka olen ihmeen monta kertaa eksynyt tässä tutussa metsässä. Samaan hengenvetoon tosin rauhoitellen totesin, että metsää rajaa joka puolelta joko asutus tai meri, ja kuinka olimme nyt merkityllä polulla. Meillä ei siis olisi huolen häivää!
Eksyminen
Ensimmäinen tämän tarinan opeista oli se, että sitä saa, mitä tilaa. Jos tilaa heti alkumatkasta eksymisen, sellaisen myös saa. Kävelimme alusta asti tuttua, selkeää, leveää polkua pitkin merkityllä reitillä, mutta siitä huolimatta tajusimme äkkiä olevamme eksyksissä. Olimme uppoutuneet keskusteluun niin, että maamerkkeihin keskittyminen oli herpaantunut ja olimme jossakin kohtaa valinneet väärän polunhaaran. Äkkiä kummankin vaistot huusivat, ettei kaikki ollut kunnossa.
Otimme avuksi puhelimen karttapalvelun ja koetimme paikantaa sijaintiamme myös Maastokartat-sovelluksessa. Vaikka kävelimme kuinka kauan mihin tahansa suuntaan, palveluiden tarjoama matka-aika ei liikahtanut mihinkään kilometreistä puhumattakaan. Ilta alkoi hämärtyä, meillä oli jano ja asiakkaani mittaili hiukan huolestuneena verensokeritasoaan. Lopulta tein jotakin, mitä en koskaan aikaisemmin ole joutunut tekemään: soitin hätäkeskukseen. Se tuntui ylimitoitetulta ja oudolta, mutta asiakaspalvelija sai paikannettua sijaintimme ja ohjasi meitä kokonaista 50 askelta oikeaan suuntaan, jolloin näin tutun maamerkin ja tiesin osaavani reitin lähtöpisteeseen.
Tunteet
Helpotuksen tunne oli huikaisevan hyvä. Saimme kummatkin kokea aikamoisen repertuaarin myös muita tunteita! Kävimme niitä läpi päästyämme takaisin kartalle: häpeä, pelko, hämmennys, epävarmuus, hätäännys, pettymys, ärsytys, epäusko… Kuinka aistimme toistemme epävarmuuden uskaltamatta kuitenkaan näyttää toiselle omaa, hentoista hätäämme. Ja miten hyvältä kuitenkin tuntui olla eksyksissä yhdessä. Puhuimme siitä, kuinka elämässä eksyy aina välillä ja sitten voi taas löytää takaisin polulle. Virheitä saa ja kannattaa tehdä.
Kokonaisvaltainen kokemuskävely
Tunnin kävely venyi kahdeksi. Saimme toden totta puhuttua monesta aiheesta, vaikka osa ajasta kuluikin aivan muuhun. Mutta sellaista elämä on – täynnä yllätyksiä! Onneksi asiakkaani osasi arvostaa yhteistä seikkailuamme ja laittoikin kiitosviestissään näin: ”Tämä oli kokonaisvaltainen kokemuskävely”. Hän myös ihanasti lohdutti, että jos hänen jonkun kanssa on eksyttävä, niin hän valitsisi minut.
Usein käy niin, että luokseni tulee asiakkaita, joiden kanssa jaamme hyvin samanlaisia kokemuksia. Niin nytkin. On joka kerta yhtä hämmentävää huomata, kuinka toinen omasta elämästään kertoessaan ikään kuin puhuu minun elämästäni!
Tulimme asiakkaan kanssa lopuksi yhdessä siihen tulokseen, että meidän oli tarkoitus saada tämä kokemus yhdessä. Ja koska sattumaa ei ole, tämän kuului mennä juuri näin. Mitä enemmän mietin tapahtunutta, sitä merkityksellisemmältä se tuntuu – aina vain useammasta näkövinkkelistä katsottuna!
Oppeja
- Älä luota Google Mapsiin metsässä.
- Opettele lukemaan Maastokarttaa.
- Luota itseesi ja intuitioosi.
- Luota, että kaikki järjestyy.
- Ota vesipullo mukaan metsään. Aina.
- Apua saa, kun pyytää.
- Ole tarkkana sen suhteen, mitä puheillasi luoksesi kutsut.
- Yhdessä on hyvä olla. Myös eksyksissä.
- Aurinko nousee idästä ja laskee länteen.
- Helpotus on ihana tunne. Ihana.
Sellainen oli tämä kokemuskävely 2.0. Lienee parasta konseptoida ja palvelumuotoilla tämä pikimmiten! Teksti on muuten kirjoitettu asiakkaan luvalla. Kiitos.
kuvat: Kokemuskävelyalbumi @kaismanteri
