Olemme 1980-luvun loppupuolella ja Puistotie 23 D:n vessassa Hamarissa. Seinällä on taulu, jossa lukee: ”Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon. Se rikastuttaa häntä, joka sen saa, muttei tee antajaansakaan köyhemmäksi. Se kestää vain hetken, mutta joskus sen muisto säilyy ikuisesti. –”
Teksti ihastutti ja kosketti, ja olin sen kanssa samaa mieltä hymyn tärkeydestä, jopa taianomaisuudesta. Kirjoittajaksi oli tauluksi kehystetyn tekstin alapuolella mainittu tuntematon. Tuntui surulliselta, ettei näin hienojen ajatusten sanoittajaa ollut tiedossa.
Hymyilypäätös
”– Kukaan ei ole niin rikas ja vaikutusvaltainen, että pystyisi tulemaan toimeen ilman sitä; eikä kukaan niin köyhä, ettei se häntä rikastuttaisi. –”
Niin todella, mitä suurta viisautta! Päätin tekstiä pytyllä istuessani tuijottessani, että hymyilen koko elämäni ajan aina, kun voin. Siitä päätöksestä olen pitänyt kiinni, eikä sitä ole tarvinnut katua. Hymystä on tokikin olemassa lähes ääretön määrä kaikenlaisia aforismeja, mutta koska juuri tätä tuli usein kerrattua, se on kulkenut mukanani ja saanut uusia sisältöjä ja merkityksiä.
”– Hymy luo onnea kotiin, hyvää tahtoa liike-elämään ja on ystävyyden tunnus. Se tuo levon väsyneille, ilon lannistuneille, auringonpaisteen murheellisille, ja on luonnon paras vastamyrkky kaikkiin huoliin. Siitä huolimatta sitä ei voi ostaa, kerjätä tai varastaa, sillä toisinaan sillä ei ole mitään arvoa kenellekään kuin poisannettuna. –”
Tiedäthän sen hymyn, joka tulee kuin yllätyslahjana ja täyttää sinut hyvällä ololla? Joka kääntää omatkin suupielesi kohti korvia. Joka jää valoisana muistona ikuisesti mieleen, vaikka kestäisi vain hetken. Jonka aikana tunnet sielujen kohtaavan aivan erityisellä tasolla. Metrossa, liikennevaloissa, kaupan kassajonossa… silmiin asti ulottuva hymy on yhdysside kaikkien ihmisten välillä, sillä sen tunnistavat kaikki. Se säteilee syvää ihmisyyttä.
Syyskuun empiirinen tutkimus
Tämä syyskuun teksti ilmestyy vasta aivan kuukauden loppumetreillä, koska olen tehnyt empiiristä hymytutkimusta. Kuluneet viikot ovat olleet täynnä tapahtumia ja ennen kaikkea kohtaamisia, joissa olen saanut kellua hymystä toiseen. Todistaa, kuinka kasvoille syttyvä hymy kirkastaa ilmeen, herättää olemuksen henkiin ja muuttaa henkilön koko ulkonäön! Se on siis todellakin maailman paras ja luonnollisin kasvojenkohotus!
”– Jotkut ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen. Hymyile sinä heille, sillä ei kukaan niin suuresti hymyä tarvitse kuin hän, joka ei itse enää jaksa hymyillä. –”
12-vuotiaana en ymmärtänyt, miten joku ei enää jaksaisi hymyillä. Nyt tiedän, että aina ei todellakaan jaksa. Vaikka tietää, että se helpottaisi. Joskus suupielet eivät kerta kaikkiaan käänny ylöspäin, vaan jokin voima vetää niitä kohti polvia. Muistan monta hymyä, jotka ovat pelastaneet päivän ja antaneet toivoa. Sattumaako? Ei todellakaan!!
Vahvistavat veskiviestit
Muistan koko tekstin ulkoa. Mitä tästä opimme? Jos haluat painaa jotakin mieleesi, kiinnitä se toiletin seinälle. Se vahvistuu, mihin kiinnitämme huomiomme. Käymälän seinä lienee siis hyvä paikka myös unelmakartalle ja kauppalistalle? Mille muulle? Mitä sinä katselet mukavuuslaitoksessasi vieraillessasi?
Hymy on merkki aivoille,
että kaikki on hyvin.
Maailman hymypäivää vietetään vuosittain lokakuun ensimmäisenä perjantaina, eli tänä vuonna 6.10.. Hymyilläänhän ihan joka päivä, mutta aivan erityisen leveästi tuolloin? Siitä on nimittäin hyvä jatkaa lauantaihin, jolloin on ilmaisten ilojen päivä (!), kylpyammepäivä, Tee kortti -päivä, Sähköisen leikekirjan päivä ja Olet minulle tärkeä -päivä! Ei pöllömpää, ja näitä juhlistaessa sopii vallan hyvin jatkaa hymyilemistä!
Ps. Hymyily on hyvin energiatehokasta: se treenaa ihanasti kasvolihaksia, mutta niin kovin paljon lempeämmin kuin murjottaminen, johon tarvitaan kymmenkertainen määrä lihassäikeitä!
Kuva: Kaismanteri
