Jos ei ole valppaana, saattaa ajautua ajatustensa armoille ja päästää ne elämänsä ohjaksiin! Matkaani on sitä paitsi tarrautunut ajatusvääristymiä, jotka ovat haitanneet hyvinvointiani järisyttävän paljon. Omien ajatusteni kyseenalaistaminen ja niiden totuudenmukaisuuden testaaminen ei ole ollut helppoa, mutta valtavan helpottavaa kyllä.
Ajatusvääristymiä
Ajatukseni heijastavat sisäistä maailmaani, mikä tarkoittaa, että ne ovat tulkintoja todellisuudesta, eivät suinkaan koko totuus. Joskus ne eivät ole totta ollenkaan, vaan pelkkiä uskomuksia! Ajatusvääristymä on virheellinen ja monesti tuomitseva, joustamaton ja kielteinen ajatus, jota kuitenkin automaattisesti pidän totena. Ja sitten rakennan elämääni näiden viallisten rakennuspalikoiden varaan. Hullua! Silti meillä kaikilla on näitä vääristyneitä ajatuksia, jotka ovat usein alitajuisia ja vaikuttavat siihen, miten jäsennämme maailmaamme ja millaisia päätöksiä teemme.
Avaimet
Ajatukseni ahdistivat minua ja havahduin tarkkailemaan niitä – yksinkertaisesti siksi, että voisin paremmin. Oli mullistavaa huomata, kuinka paljon olin antanut vääristyneiden ajatusten vaikuttaa siihen, miten elän ja millaista todellisuutta luon itse itselleni. Ajatusvääristymiä voi purkaa ainoastaan niitä kyseenalaistamalla ja tuottamalla niille erilaisia vaihtoehtoja. Tämä vaatii kuitenkin, että tiedostaa olevansa vääristymien vankilassa, jonka ovessa olevaan lukkoon käyvät avaimet löytyvät niin ikään omasta mielestä! Sitten aloin harjoitella. Ymmärsin, että ajatusten kyseenalaistaminen vaatii paitsi tiedostamista, myös tarkkaavaisuutta ja asennetta. Ja toistoja toistojen perään.
Mustaa ja valkoista laitetaan
Tarvitaan ajatuksia ja tarvitaan tunteita, ja oikeassa mittakaavassa vielä. Tunteet saavat tulla ja mennä ja ajatukseni voin valita. Tai oikeammin voin valita, mistä ajatuksista pidän kiinni ja mille annan laajempia, pehmeämmän värikirjon sisältöjä jyrkän mustavalkoisuuden sijaan. Kyse on näkökulman tai katsantakannan muutoksesta! Ajatukset luovat tunteita, tunteet saavat aikaan tuntemuksia kehossa ja ne puolestaan erilaisia tapoja toimia. Voin seurata vääristyneestä ajatuksesta lähtevää negatiivisten tunteiden ketjua, joka voi johtaa päänsärkyyn tai vatsakipuun, mutta yhtä lailla voin haastaa ajatustani kysymällä, onko se totta. Voisiko se kuitenkin olla yleistys tai egon ylireagointi, joka johtuu väsymyksestä tai syvään juurtuneesta uskomuksesta?
Päästä sydämeen
Nyt tiedän, että ylikuormittunut mieli yrittää varautua pahimpaan, skannaa (usein olemattomia) uhkia ja siten tuottaa ajatusvääristymiä. Pyrin jatkuvasti laskeutumaan päästäni sydämeeni, jotta aivoni eivät pääsisi pomottelemaan. Siltikin yhä edelleen saan itseni kiinni ajattelemasta ihan mitä sattuu. Se on hyvin inhimillistä. Nyt kuitenkin tiedän jo, etten ole yhtä kuin ajatukseni ja tunteeni. Voin suhtautua kumpiinkin rauhallisesti ja lempeän varauksella, terveellä tavalla kyseenalaistaen. Voin valita, mitä ajattelen. Voin päättää, minkä tunteen kelkkaan lähden. En siirrä tunteita syrjään, vaan annan niiden tulla ja mennä. Jotkut ajatukset ja tunteet tosin on vaan yksinkertaisesti parasta pysäyttää ennen kuin niiltä lähtee mopo käsistä.
kuva: Pexels
