Tiedäthän, kun olet kauan etsinyt ratkaisua johonkin asiaan, eikä sitä tunnu millään löytyvän? Sitten se aivan varoittamatta tipahtaa eteesi jostakin! Asiat loksahtelevat kohdilleen, kevyen helposti ja täydellisen oikeaan aikaan. Tai kun tajuat ihan tavallisessa arjessa todistavasi jotakin taianomaista, elämää suurempaa, tavallisuudesta poikkeavaa ja ihmeellistä. Elämä kyllä tarjoilee meille näitä lahjoja, mutta emme niitä kiireiltämme huomaa. Kumpa vaan osaisimme pitää aistit avoinna ihmeille.
Telepatian ihme
Kävelyllä ollessani katselin risteyksessä tien toisella puolella kävelevää, vanhempaa pariskuntaa. Mies käveli naista (oletin vaimoksi) kaksi metriä edellä ja nainen viipotti perässä selkä vähän köyryssä. Tilanteessa oli jotakin sydäntä riipaisevaa, ja kuin automaattisesti lähetin miehelle ajatuksen: ”Hei pysähdy, odota vaimoasi ja ota häntä kädestä kiinni.” En tiedä kuuliko mies ajatukseni vai aistinko minä, mitä mies ajatteli, mutta tapahtui juuri niin kuin olin pyytänyt, siinä silmieni edessä! Mies pysähtyi, kääntyi odottamaan vaimoaan ja tämän saavuttua kohdalle otti tätä kädestä kiinni. Voi miten valtavasti hämmästyin ja ilahduin! Pariskunta jatkoi rauhallisempaa tahtia eteenpäin käsi kädessä ja minä kävelin heidän perässään kyyneleet silmissäni, leveä hymy kasvoillani.
Kaleidoskoopin ihme
Olin paketoinut tietyn asian mielessäni tietynlaiseksi, ja pitäytynyt tuossa käsityksessä monen vuoden ajan. Sitten yhtäkkiä tapahtui ihme – ikäänkuin joku olisi kevyellä ranneliikkeellä vääntänyt kaleidoskooppia, jolloin koko paketoitu kuva muuttui kuin taikaiskusta aivan toisenlaiseksi. Ja mikään ei enää ollut kuin ennen! Saman tien tiesin, ettei paluuta ole. Valtava kiitollisuus täytti mieleni, koska uusi kuva oli kirkas ja helpottava, sillä läheltä piti, etten ollut tehnyt siihen liittyen suuria, vääriä ratkaisuja. Uskon kuitenkin, että olin tarvinnut tuota luomaani kuvaa juuri niin kauan, että kaleidoskooppi liikahti ja vasta nyt oli aika nähdä asian osaset täysin eri näkökulmasta, joka muutti kaiken. Kokemus oli kuitenkin järisyttävän hämmentävä, suoranainen ihme. Niin selkeä ja suuri oli muutos mieleni kuvassa.
Intuition ihme
Halusin katsoa jonkin ihanan elokuvan, sellaisen ravisuttavan, joka saa hykerrellen käpertymään sohvan nurkkaan ja toivomaan, ettei tarina loppuisi koskaan. Selailin Netflixiä, mutten löytänyt mitään sytyttävää. Lopulta kävelin elokuvavuokraamoon; siihen ainoaan, joka vielä on olemassa, ja kysyin nuorelta myyjäneidolta, mahtaisiko paria Katsottavia elokuvia -listallani olevaa elokuvaa löytyä heidän valikoimistaan. Ei löytynyt – ja hymystä päätellen ei löytyisi ihan helposti mistään muualtakaan 😀 Käännyin kannoillani, suljin silmäni ja pyysin mielessäni, että käteeni tarttuisi Jokin Ihana Elokuva. Sitten annoin jalkojeni (=intuitioni) johdattaa minua ja tartuin ensimmäiseen kohdalle sattuneeseen koteloon – niiden satojen joukosta – ja lainasin sen. Elokuva oli juuri se, mikä pitikin. Se vapautti jotakin sisälläni, ja puhdistavat kyyneleet valuivat niin kauan, että olo alkoi tuntua taas eheältä. Elokuva kertoi ihmeistä.
Aistit avoinna ihmeille
Ihmeitä on kaikkialla, niiden kirjo on valtava ja niitä tapahtuu koko ajan. Niiden äärelle pitää tosin pysähtyä ja rauhoittua, niille pitää herkistyä. Ihmeet pitää aistia: kuulla, nähdä, haistaa, maistaa, tuntea – ja ottaa vastaan. Ihmeitä voi myös pyytää tapahtuvaksi, kunhan muistaa luottaa siihen, että ne tapahtuvat silloin, kun on juuri oikea aika. Joskus ihme voi olla se, ettei saa sitä, mitä toivoo. Ihmeistä pitää muistaa kiittää. Joidenkin mielestä hiljaa itsekseen ja toisten mielestä kaikelle kansalle kuuluttaen.
Olkoon hörhöilyä tai ei, minä todellakin uskon ihmeisiin! Ja siihen, että olemme kaikki yhteydessä toisiimme; samaa energiaa ja samaa rakkautta kaikki tyynni! Ja siksi koko elämä on yksi Suuri Ihme.
kuvat: pixabay.com
