Aivan kuin kuulisin mekkojen, shortsien ja sopimustoppien* hihkuvan riemusta ja kikattelevan ilosta, kun nostelen niitä laatikoista ulos tuulettumaan. Enkä ihmettele: maata nyt melkein yhdeksän kuukautta pimeässä laatikossa huonolla hapella!
Niin kauan kuin muistan, on puhuttu kesävaatevarastosta. Ei se oikeastaan kyllä mikään varasto ole, vaan kasa kesävaatteita, jotka on laitettu laatikoihin talven ajaksi, jotta kaappeihin mahtuu oikeanlaista kausivaatetta. Nyt oli aika laittaa talvivaatteet talvivaatevarastoon ja ottaa kesävaatteet käyttöön! Sen vaan tietää, kun aika on oikea 🙂 Eikä se tällä kertaa tapahtunut hetkeäkään liian aikaisin: jo seuraavana päivänä mittari näytti +23ºC.
Kesävaatevarasto
Viisi kuukautta sitten mietin, mitä vaatteilleni tapahtuu, jos kuolen. Kukahan niitä mahtaisi käyttää? Nyt olen valtavan iloinen, että sain kaivaa kesävaatteet varastosta ja käyttää niitä ihan itse! Äitini on aina sanonut, että niin kauan, kuin nainen jaksaa välittää naisellisuudestaan, asiat ovat hyvin. Omaan kokemukseeni nojaten en voisi olla enempää samaa mieltä! Äidit ovat viisaita.
Ennen joulua mietin, etten viitsi nyt ostaa mitään uutta, jos vaikka… Nyt mietin, että on ihanaa käydä kesävaatevarasto läpi, laittaa osa kiertoon ja miettiä, mitä uutta pieni valikoimani kaipaa. Aivan huippua! Vielä kuukausi sitten ei ollut oikea aika kesävaatteille, vaikka lämpimiäkin päiviä oli. Katselin kyllä laatikoita, joissa vaatteet olivat, mutta ajatus niiden avaamisesta tuntui ylitsepääsemättömän raskaalta. Kesävaaterumba vaatii voimia, aikaa ja inspiraatiota. Ei nimittäin riitä, että ottaa vaatteet esille, vaan talvivaatteiden on ensin tehtävä niille tilaa kaapeissa (lue: pesua, tuuletusta, silitystä ja kierrätystä). Nyt voimia taas on ja tunnen siitä kuplivaa iloa! Saan taas elää eteenpäin uuden kesän myötä!
Kesäänlaskeutumisriitti
Kesähän alkaa 1.6., koska KESÄkuu. Kesävaatteiden esiin ottaminen on siis kesäänlaskeutumisriitti. Kesäfiilis tulee jo siitä, kun mekkoarmeija heiluu tuulessa ja auringossa parvekkeella. Sanon heipat talvelle ja keväälle ja toivotan kesän tervetulleeksi. Taittelen pehmoiset villatakit laatikoihin ja kiitän, että sain kääriytyä vähissä voimissa ja viileässä talvikodissa niiden lohdulliseen syliin. Samalla päivittelen, miten osa kesävaatteista on talven aikana kutistunut, venähtänyt tai muuttunut tylsiksi. Huomaan myös, miten paljon juuri kesävaatteisiin liittyy muistoja. Niiden käyttöaika on niin lyhyt, että ne kestävät monta kesää, jolloin niihin ehtii tarttua monen kesän muistot. Välillä tajuankin, että juuri siksi juuri kesävaatteista on niin vaikea luopua; vaikka ne olisivat kuinka hiutikuluneita. Ne ovat imeneet itsensä täyteen menneiden suloisten kesien tuoksuja, värejä, tuulia ja tunteita!
Kesävaatevarasto on nyt purettu. Ja mikä vapauden tunne onkaan laittaa kevyet kesävaatteet päälle ja antaa lämmön helliä talven koettelemaa ihoa! Tunne on yhtä lempeä ja riemastuttava joka kesä. Nautitaan jokaikisestä lämpimästä shortsi-, mekko-, t-paita- ja hamepäivästä ℘
* Sopimustoppi-termi on syntynyt vuonna 1998 Saksassa, jolloin helteellä teimme ystäväni Miian kanssa sopimuksen siitä, että rintaliivien olkaimet saavat näkyä topin nirunaruolkaimien alta. Kyllä ovat ajat muuttuneet tuosta! 😀
kuvat: pixabay.com
