Ikä helpottaa joitakin asioita. Ei esimerkiksi jaksa miettiä, mitä muut ajattelevat, minkä myötä mokaamisen pelko laimenee – ehkäpä sitä vihdoin tietää jo kokemuksesta, ettei pelkäämisestä seuraa mitään hyvää eikä mokaamisesta mitään kamalaa. Nykyisin tekee jo mieli kokeilla kaikkea uutta ihan siksi, etten ole ennen kokeillut! Koska miksi ei?!
Uusi harrastus
Näytteleminen oli pongahdellut mieleeni silloin tällöin jo vuosien ajan, ja tänä syksynä tuntui olevan aika kokeilla sitä. Kun kansalaisopiston esitteestä löytyi revyyteatterikurssi, päätin ilmoittautua mukaan. Treenit alkoivat syyskuun alussa ja siitä lähtien olemme kokoontuneet uutterasti noin viisitoistapäisen poppoon voimin Hamarin Unkanilla maanantai-iltaisin ja harjoitelleet Joulujollaa.
Heittäytymistä
HeittäytymistäRevyy on kevyt, viihteellinen esitys, joka sisältää musiikkia, tanssia ja sketsejä. Uuteen asiaan sukeltaminen on tuntunut hyvältä, vaikka se onkin vaatinut myös heittäytymistä ja opettelua. On todella virkistävää – ja yllättävän vaikeaa – esittää roolia, joka on mahdollisimman kaukana omasta persoonasta. Näytteleminen on luonnollisesti myös tiimityötä, joten pelkän oman hahmon kannatteleminen ja vuorosanojen muistaminen ei riitä. Onneksi tähän revyyjengiin on ollut todella mutkatonta sujahtaa, koska vastaanotto on ollut rentoa ja lämminhenkistä. Konkarinäyttelijät ovat myös kärsivällisesti opastaneet, antaneet vinkkejä, selittäneet ja rohkaisseet, kun me keltanokat olemme tätä kaikkea tarvinneet.
Häpeästä vapautumiseen
Revyyn harjoitteleminen on ollut valtavan hauskaa! Jokamaanantainen kaksi-ja-puolituntinen on hujahtanut ihan huomaamatta, eikä treenien aikana ole pyörinyt muita ajatuksia mielessä. Näytteleminen on toiminut täydellisenä vastapainona arjen touhuille ja työlle (vaikka nekin ovat toki mukavia!) ja kokemus on ollut pelkästään myönteinen. Yhteinen nauru yhdistettynä tiiviiseen keskittymiseen purkaa tehokkaasti stressiä, eli jee: jälleen uusi, ihana hyvinvointityökalu pakkiin. Tekee myös hyvää huomata ja myöntää, ettei osaa – ja että voi harjoitella turvallisessa ympäristössä ihan rauhassa. Vaikka kaiken ei tarvitse mennä täydellisesti, koska kyseessä on juurikin harrastajateatteri, vanhat ajatusmallit aktivoituvat sekunnin sadasosassa. Pääsen jälleen kerran antamaan tunteille tilaa ja saan kosolti mahdollisuuksia altistua tilanteille, joissa saan niitä harjoitella! Tunnen häpeää joka kerta kun laulan, ja siitä huolimatta laulan. Se on vapauttavaa.
Ensi-iltaa odotellessa
Ensi-iltaa odotellessaTreenaaminen on siis ollut todella mukavaa, mutta kohta on tosi kyseessä eli kenraaliharjoituksen aika – ja heti perään, 29.11., koittaa ensi-ilta. Yhteisen, parin kuukauden mittaisen hassuttelun ja säätämisen tuloksena pitäisi syntyä myös muita viihdyttävä, loogisesti etenevä kokonaisuus ja risteilyilottelu. Esityksiä on kahteen viikkoon mahdutettuna kokonaista kahdeksan. Kiitos ja kunnia ohjaaja-Tarjalle kärsivällisyydestä ja rauhallisesta otteesta: ensikertalaisenakin on ollut hyvä olla mukana. Kiitos myös valtavan mukaville kanssanäyttelijöille – teihin ja roolihahmoihinne on ollut hulvatonta tutustua! Esitysten loputtua pidetään vähän taukoa, ja alkuvuodesta 2026 aloitetaan uuden revyyraakileen kanssa. Harjoitukset siis jatkuvat!
Lue lisää: Itäväylä 16.11.2025: Unkanin lavalla seilaa joulujolla – Luvassa revyytä kahdella kielellä
kuvat: Porvoon kansalaisopisto / KoMbi / Jedaja
