Viime torstain maailman mielenterveyspäivä sai minut ajattelemaan monia asioita, esimerkiksi shoppailua. Tämä kirjoitus ei kerro tunteiden ostamisesta, sillä eihän niitä voi ostaa! Toteaahan sen jo vanha tuttu sanontakin: Rakkautta ei voi ostaa. Ehkä ei, mutta mielenterveys, tunteet ja shoppailu liittyvät kyllä yhteen.
Tunneshoppailua
Väitän, että lopulta kaikessa ostamisessa on kyse juuri tunteiden ostamisesta. Juttelimme tässä päivänä muutamana siitä, kuinka ihmiset eivät itse asiassa ollenkaan osta tavaroita tai palveluita, vaan hyvää oloa ja elämyksiä. Ja mitkäs niitä sitten saavatkaan aikaan? Tadaa: no tunteet! Pakenemme helposti pahaa oloamme, väsymystä, arjen paineita ja epämääräistä ahdistusta kauppaan ja ostamme jotakin piristykseksi. Oikeasti tarvitsimme pysähtymistä tunteidemme äärelle, hetkeä ystävän kanssa tai ihan rauhassa, yksin. Sen sijaan, että kuuntelisimme, mitä tunteillamme on meille kerrottavana, kävelemme kauppaan, koska voimme. Ostaminen on aktiivista, liikkeessä pysymistä, ja pysähtymiseen meillä on liian kiire.
Shoppaussaddiktio
Elämä tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia oppia uutta omasta itsestä. En ole koskaan ollut kunnon shoppailija, mutta silti havahduin jossakin vaiheessa siihen, että ostin jo toiset kalliit farkut lyhyen ajan sisällä. Nyt sitä vaaraa ei enää ole, sillä sellaiseen ei tuoreella yrittäjällä kerta kaikkiaan ole varaa. Eipä silti, kunnon tunneshoppailijan tunnistaakin juuri siitä, ettei häntä rahan puute haittaa. Lainaa voi aina ottaa ja netistä saa ostettua luottokortilla ihan kuin ilmaiseksi, tuosta noin vain! Kalliisiin ostoksiin ei oikeastaan olisi varaa, mutta tunnetyhjiö ajaa ajattelemaan tuhlaamista alelöytöinä ja ansaittuina palkintoina. Ostamisestakin voi varkain tulla addiktio. Miten helppoa onkaan työntää paha mieli taka-alalle ja käydä hakemassa kaupasta hetkellistä hyvää oloa.
Tunneshoppaajan onni on surun sävyttämää
Silloin, kun ostamisesta tulee harrastus ja tapa kuluttaa aikaa, jokin on pielessä. Shoppailija haluaa uppoutua toiseen maailmaan, irrottautua omista ongelmistaan ja nauttia. Hän ostaa tavaroiden muodossa hetken pakoa arjesta, mielikuvaa ihanasta elämästä, jossa ei surua ja pettymystä tunneta. Ostamisella voi huijata mieltään ja täyttää aina hetkeksi elämänsä (tunne)tyhjyyttä, mutta sitten rysähtää entistä syvemmälle tyhjiöön tarpeettomia ostoksiaan katuessaan, eikä kohta mikään enää riitä: ahdistus vain kasvaa kasvamistaan. Tunneshoppaajan mielestä järki on täysin yliarvostettua, ja kun shoppailu äityy addiktioksi asti, järkeily ei enää edes auta.
Ja kyllä, meidän pitää kuluttaa, jotta tämä maa pysyy pystyssä. Siitä ei ole kyse. Järkevä, oikeaan tarpeeseen ostaminen; kestävä ja vastuullinen kuluttaminen on hyvä asia. Terveen ostoksen tunnistaa siitä, että se on harkittu ja aikaansaa iloa – joka kerta käytön yhteydessä, ei pelkästään ostamishetkellä.
Tunneshoppaajan tunnustus
”Muistan hyvin, miten lapsena uudet kengät saadessani koin hurmaavaa riemua ja halusin ne sänkyni viereen yöksi. Olin niin onnellinen kengistäni, että halusin nähdä ne viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla. Saattoipa nahan tuoksukin viipyillä huoneessani. Tänään ymmärsin, että tuota tunnetta etsin shopatessani nykyisin. Olen vähän yksinäinen ja hukassa elämäni kanssa ja ostaminen on niin konkreettista, että saan uusista tavaroista hetkellisen onnen tunteen. Todella vain hetkeksi. Seuraavaksi jo inhoan ostamiani turhuuksia, ahdistun tavaramäärästä ja häpeän kulutettuja rahoja – ja itseäni. Oikeasti haluaisin vain, että joku katsoisi silmiini, kysyisi Mitä kuuluu? ja istahtaisi kuuntelemaan vastaukseni. Tunneshoppaajan tunnustus kuuluu: Hei, olen tunneshoppaaja ja haen ostamisellani rauhaa, onnea ja rakkautta.”
Tunneshoppailu on merkki mielen hädästä
Mielenterveys ja tunnetarpeet
Oman mielen terveydentila kannattaa ottaa välillä itsensä kanssa puheeksi. Auttaa jo, kun tiedostaa, missä on menossa ja mitä tunnetarpeita koettaa välillä varsin erikoisinkin keinoin täyttää. Keinot ovat selviytymistä varten ja täysin inhimillisiä. Tavaroita enemmän tarvitsemme kuitenkin rehellisyyttä itseämme kohtaan ja aitoja kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Ja kyllä itseään saa ilahduttaa myös ostoksella silloin tällöin – tiedät kyllä, mitä tarkoitan 😉
kuvat: unsplash.com
