Viihtyisiköhän sitä puuna? Ajatus juurista ja maadoittumisesta kiehtoo, ja puilla molemmat asiat ovat yleisesti ottaen hyvin hallussa. Ihmisen ei oikein auta jäädä paikoilleen, joten miten olla yhtä aikaa juurevan maadoittunut ja pysyä liikkeessä?
Ollako puu?
Juuret pitävät meidät kiinni maassa, jotta emme olisi säiden armoilla, sateen ja tuulen vietävissä. Tässä asiassa on ihanaa mieltää itsensä puuksi, joka kestää tuulen tuiverrukset järkkymättä – taipuen, kaatumatta. Mutta entäs sitten, kun pitäisi lähteä liikkeelle? Puiden tehtävä on pysyä paikoillaan, ihmisen ei. On siis hyväksyttävä se, ettei ole puu. Toisaalta voisimme pysyä edes joskus vähän paikoillaan, ja niissä tilanteissa haluan ottaa mallia puista. Puut eivät hötkyile. Ne tietävät, miten maadoitutaan. Juurien avulla.
Kuvittelen itselleni usein ihanat, sammalen-vihreät tai kullankeltaiset juuret, jotka kiemurtelevat syvälle muhevaan multaan ja voimalla läpi kaikkien maakerrosten ankkuroiden minut äiti maahan.
Juurikatsaus
Juurikatsaus eli omien juurien tarkasteleminen auttaa silloin, kun kaipaan tukea ja kannattelua. Kun maadoittuminen kutsuu. Kun olen liian rauhaton ja hätäinen tuulispää. Millaisia juuria haluan kasvattaa? Millaisia juuria tarvitsen? Jos tykkää heilumisesta, kannattaa kasvattaa juuria maata pitkin, vaikka sileälle kalliolle. Jos oikein vaara viehättää, niin juuret vaan hentoisin kynsin kiinni kasvualustaan, ja pituutta ja hentoutta varteen: saattaa jopa päästä kaatumaan! Ja jos mielii vain pientä huojuntaa, on tarpeen kasvattaa juurensa suoraan alaspäin, syvälle maan sisään ja mieluusti vielä leveälle siellä syvällä. Silloin on myös syytä olla kurkottamatta kovin korkealle – kasvattaa mieluummin jämeryyttä varteensa. Jos pitää kivusta, pintajuuret houkuttelevat kulkijoita tallaamaan. Jos tahtoo turvaa, hiljaisuutta ja rauhaa, suuntaa syvälle maan sisälle. Siellä juuret ovat piilossa, vain sinua itseäsi varten – ja ehkä kanssapuitasi.
Kun juuret ovat syvällä, ei tarvitse pelätä tuulta – kiinalainen sananlasku
Juurihoito
Juuret siis pitävät paikoillaan ja antavat tukea. Lisäksi niiden kautta imetään vettä ja ravinteita; ihmisenä ei tosin aivan kirjaimellisesti, mutta maaperä voisi edustaa sitä, millä itseämme ruokimme. Sillä on siis merkitystä, millaiseen maaperään – tai mikä jottei veteen tai ilmaan – juurensa kasvattaa. Valinnanvaraa on! Puut auttavat toisiaan ja pumppaavat juurien avulla vettä ja ravinteita kaverille silloin, kun tämä on pulassa. Ajattelen, että meillä ihmisilläkin pitää olla omat juuret kunnossa, jotta voimme auttaa ja vahvistaa muita. Koska juuremme ovat meille niin arvokkaat, niille kannattaa välillä antaa juurihoitoa: puhdistaa ja helliä niitä, hieroa ja puhella kauniisti. Miten sinä hoidat juuriasi?
Juuret ja siivet
Monet kaipaavat juuriaan ja joskus puhutaan myös juurettomuudesta; siitä, ettei oikein tunne kuuluvansa mihinkään (maaperään). Juurien pariksi tarvitaan tietysti myös latvus, jolla kurkottaa kohti taivaan äärettömyyttä. Tai voisinpa omistaa puun juuret ja linnut siivet – piirtäisin tuon olennon, jos osaisin. Pysyisinpä puun lailla juurevasti juuri tässä hetkessä ja pääsisinpä linnun lailla liitelemään taivaalle perspektiiviä katselemaan. Voisin olla puu ja voisin olla lintu, mutta koska olen ihminen, otan mallia molemmista. Katsastan juureni, kurkotan kohti taivasta ja lennähdän hetkeksi korkeuksiin.
ps. Hammashoitajan tyttärenä juurikatsaus-sanasta tulee ensimmäisenä mieleen hampaiden juuret. Niistäkin on luonnollisesti ensiarvoisen tärkeää pitää huolta, mieluiten ennen kuin juurihoidolletulee tarvetta…
kuvat: Kaismanteri, artikkelikuva pixabay.com
